Suomen on määrä siirtyä teollisesta digitaaliseen talouteen vuoteen 2020 mennessä. Suurin muutos on se, että Suomi keskittyy entistä enemmän innovaatioihin ja teknologiaan, mikä vähentää ammattinimikkeiden tarvetta ja lisää digitaalisia taitoja.
Helsingin työpaikkojen tulevaisuus? Yksi tämän kaupungin kiireellisimmistä kysymyksistä on, kuinka sopeuttaa työvoimansa uuteen todellisuuteen. Suomen hallitus on rahoittanut aiheen tutkimukseen 20 000 euroa, mikä antaa meille mahdollisuuden odottaa ratkaisuja 3 vuoden kuluttua.
Eurooppalaisella tuella on rahoitettu aloittelevia yrityksiä, joilla on suuri kasvupotentiaali tai jotka lupaavat innovaatioita liiketoimintamalleissaan tai palveluissaan parantaakseen menestymismahdollisuuksiaan.
Helsinki on tällä hetkellä dilemman edessä. Ammattitaitoinen työvoima on vanhaa, eikä sillä ole paljoa kasvuvaraa. Tämän ongelman ratkaisemiseksi kaupunki on yrittänyt houkutella uusia kykyjä hyvillä palkoilla ja eduilla. Kaupungissa ei kuitenkaan ole kohtuuhintaisia asuntoja, joten Helsingistä on vaikeampi löytää töihin, jos muualta löytyy parempia mahdollisuuksia.
Yksi Helsingin tulevaisuuden idea on tehdä siitä osarahoituskumppani eurooppalaisille tukihankkeille, joiden tavoitteena on lisätä työllistymismahdollisuuksia Euroopassa tukemalla ammattitaitoista työvoimaa etsiviä yrityksiä. Näin he voisivat säästää rahaa uusien työntekijöiden rekrytoinnissa samalla kun he hyötyisivät EU:n varoista, joita käytetään työolojen parantamiseen Euroopan maissa.
Keskeinen este, joka on estänyt Suomea tekemästä tätä sopimusta, ovat heidän
Helsinki on kehittymässä nopeasti globaaliksi datan ja teknologian keskukseksi. Tämä on johtanut teknologiatyön kysynnän kasvuun, mikä on pakottanut yritykset etsimään osaajia Suomen ulkopuolelta.
Helsingin työpaikkojen tulevaisuus?
Suomesta on nopeasti tulossa globaali datan ja teknologian keskus. Tämä on johtanut siihen, että maahan on syntynyt monia teknologiaan liittyviä työpaikkoja, mikä on ajanut yrityksiä ulkomailta katsomaan Helsinkiä kohteena, josta he voivat löytää huippuosaajia.
Euroopan unionin osarahoitus Suomen työmarkkinoiden kehittämiseen
Osana rakennerahastoja Euroopan unioni rahoittaa työllisyyteen liittyviä aloitteita Suomessa. Tämän yhteisrahoituksen päätavoitteena on parantaa kaikkien niiden työllistyvyyttä ja hyväksyttävyyttä, jotka eivät ole tällä hetkellä työssä tai joilla ei ole tiettyä koulutustasoa.
Suomen hallitus rahoittaa siemenrahoitusta Suomen työmarkkinoiden kehittämiseen yhteissijoituksella yksityisen kumppanin kanssa. Yhteissijoitus yksityisen kumppanin kanssa on asia, josta molemmat osapuolet sopivat ja sopivat ehdoista.
Suomi on aina ollut houkutteleva maa ulkomaisille sijoittajille. Sen alhainen työttömyysaste, palkkataso ja ammattitaitoinen työvoima tekevät siitä houkuttelevan kohteen yrityksille. Tästä syystä Euroopan unioni päätti ohjata varoja Suomeen edistääkseen työmarkkinoiden kehittämistä.
Euroopan unioni kanavoi varoja korkean työttömyysasteen maihin edistääkseen työpaikkojen luomista. Sen tavoitteena on lisätä syntyvien työpaikkojen määrää miljoonalla vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Suomen valtio sai Euroopan unionilta miljardi euroa tähän tarkoitukseen.
EU:n yhteisrahoitusohjelma käynnistyi vuonna 2016, ja sen tavoitteena on lisätä työllisyyttä koulutus- ja työllistämisohjelmien avulla työttömyysasteen alentamiseksi kaikkialla Euroopassa.
Euroopan unioni panostaa yhdessä Suomen työmarkkinoiden kehittämiseen. Investoinnin on määrä keskittyä markkinoiden tarjontapuolen vahvistamiseen.
Tavoitteena on luoda tiiviimpi yhteys koulutuksen ja työn välille, mikä parantaa työssäkäyvien ja heidän perheidensä elämänlaatua.
Suomi on ollut Euroopan kärjessä työllisyyden kasvussa, mutta silti on alueita, joilla he tarvitsevat apua muilta mailta. Tämä Euroopan unionin yhteisrahoitus auttaisi heitä kuromaan umpeen nämä puutteet.
