Naapuruussovittelu (pdf)
Avainsanat: taloyhtiöt, asukkaat, asuminen, yhteisöllisyys, turvallisuus, monikullttuurisuus
Kenelle: taloyhtiöiden henkilökunnalle
Tavoite
Puretaan naapureiden välisiä erimielisyyksiä ehkäisten konfliktien kärjistymistä. Parannetaan asumisviihtyisyyttä erityisesti taloissa, joissa erilaiset asumisen tavat aiheuttavat haasteita.Hyvä käytäntö pähkinänkuoressa
Naapuruussovittelussa käydään avointa keskustelua tilanteen kaikkien osapuolten kesken sovittelijoiden avulla. Puolueettomassa tilassa ja sovittelijan läsnä ollessa riidan osapuolet voivat tuoda esiin omia näkökulmiaan ja päästä yhteiseen päätökseen siitä, miten tilanne korjataan. Naapuruussovittelu noudattaa sovittelun yleisiä periaatteita, joita ovat vapaaehtoisuus, luottamuksellisuus ja puolueettomuus.Sovittelutilanteessa kukin osapuoli ottaa vastuun omasta toiminnastaan. Vahinkoa kärsineet osapuolet saavat tyydyttävän selityksen ja kohtuullisen hyvityksen tapahtuneesta. Kestävä ratkaisu pyritään saamaan aikaan sopimuksella, jota tarvittaessa seurataan. Naapuruussovittelussa voi sovitella ristiriitatilanteita, joissa on selkeästi määriteltävät osapuolet. Osapuolilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa käsiteltävään asiaan. Soviteltava asia täytyy pystyä konkretisoimaan (omaisuuteen kohdistuneet vahingot, sääntörikkomukset tai asukkaiden väliset kiistat). Naapuruussovittelu on osa Suomen Pakolaisavun Kotilo-projektia (2006–2010).
Toteuttaminen
Aloitteen naapuruussovittelun käynnistämisestä voi tehdä Suomen Pakolaisavun Kotilo-projektintyöntekijöille ristiriitatilanteen osapuoli, muu asukas, kiinteistöyhtiön edustaja, asumisneuvoja tai
muu taho, esim. sosiaalitoimisto. Sovittelun mahdollisuutta voi mainostaa ilmoitustaululla Kotilon
sivulta saatavin mainoksin. Kotilo-projektin työntekijät ottavat selvää, ovatko osapuolet
kiinnostuneita sovittelusta. Naapuruussovitteluun valittavat kaksi koulutettua sovittelijaa ovat
vapaaehtoisia asukkaita. Osalla heistä on maahanmuuttajatausta, joka helpottaa tilanteissa, joissa
toisena tai molempina osapuolina on maahanmuuttajataustainen henkilö.
Sovittelijat keskustelevat aluksi osapuolten kanssa erikseen. Sen jälkeen tavataan kaikki yhdessä, ja osapuolet kertovat omat käsityksensä ja halutessaan tunteensa tilanteesta. Jos osapuoli on alaikäinen, mukana tulee olla huoltaja. Asukkaat saattavat olla tietämättömiä asumista säätelevistä säännöistä, joten sovittelussa kerrataan talon järjestyssäännöt ja asumista koskevat hyvät tavat. Sovittelijat auttavat osapuolia löytämään molemmille sopivan ratkaisun tilanteeseen. Lopuksi osapuolet sopivat kohtuullisesta hyvityksestä. Usein anteeksipyyntö ja lupaus molempia kunnioittavasta käyttäytymisestä riittävät. Ratkaisun perusteella laaditaan kirjallinen naapuruussovittelusopimus, josta käyvät ilmi yhdessä sovitut asiat sekä hyvitys. Sopimukseen kirjataan myös mahdollinen jälkiseuranta, jossa selvitetään, onko tilanne korjaantunut vai onko tarvetta lisäsovitteluun. Kaikki paikalla olevat allekirjoittavat naapuruussovittelu sopimuksen.
