Kestävän kehityksen ohjelman perusmalli (pdf)
Avainsanat: osallisuus, yhteisöllisyys, koulu, päivähoito, lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminta,
kunnat, kestävän kehityksen ohjelma, jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys, energian- ja vedensäästö,
kestävä elämäntapa
Kenelle: kouluille, päiväkodeille, leikkipuistoille, nuorisotiloille
Tavoite
Koulun, päiväkodin, leikkipuiston, nuorisotilan tai muun vastaavan yhteisön kestävän kehityksen ohjelma, joka auttaa edistämään järjestelmällistä kestävän kehityksen kasvatusta sekä kestäviä arkikäytäntöjä.Hyvä käytäntö pähkinänkuoressa
Koulu, päiväkoti tai muu yksikkö laatii kestävän kehityksen ohjelman, jonka avulla kestävästä kehityksestä tulee kiinteä osa arkea sekä kasvatus- ja opetustyötä. Kestävän kehityksen ohjelma voidaan jakaa viiteen vaiheeseen:1) keke-työryhmän perustaminen ja vuoden keke-teeman valinta
2) lähtötilanteen kartoitus
3) ohjelman suunnittelu
4) teeman toteutus sekä
5) loppukartoitus.
Kaikissa vaiheissa lasten ja nuorten osallistuminen on keskeisessä roolissa, ja työtä ohjaavat
jatkuvan parantamisen sekä koko työyhteisön sitoutumisen periaatteet.
Toteuttaminen
Kestävän kehityksen ohjelmatyön suunnitelmallinen toteuttaminen vastaa työvaiheiltaan minkä tahansa toiminnan suunnittelua. Kestävän kehityksen ohjelmatyö aloitetaan perustamalla keketyöryhmä, jossa on mukana sekä henkilökuntaa että päiväkodin lapsia tai koulun oppilaita. Lapsilla tai nuorilla voi olla lisäksi oma keke-ryhmä, jota aikuinen koordinoi. Keke-työyhmä valitsee vuodelle kestävän kehityksen teeman, jonka ympärille koko yhteisön keke-toiminta suunnitellaan. Tämän jälkeen kartoitetaan alkutilanne. Esimerkiksi energiateemassa voidaan tarkastella vallitsevia energiankulutuskäytäntöjä ja kulutuslukemia ja lähiympäristöteemassa kartoittaa lähialueen tuntemusta sekä kauniita, rumia, pelottavia ja suosikkipaikkoja. Kartoituksen pohjalta valitaankehittämiskohteet ja tavoitteet, ja suunnitellaan teeman toteutus. Käytännön toteutuksessa varmistetaan lasten ja nuorten osallistuminen, teeman näkyminen arjessa ja opetuksessa, yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa ja koko työyhteisön sitoutuminen. Toimintavuoden lopuksi kartoitetaan lopputilanne ja arvioidaan onnistumiset ja parantamistarpeet. Tämän jälkeen valitaan uusi teema seuraavalle vuodelle tai jatketaan samaan teemaan syventymistä.
